MATKUSTUSKAUSI:  
toukokuu ja syyskuu
MATKAVAIHTOEHDOT:
Viikonloppu, 3 yötä
Lennämme_Finnairilla_blue_text_nettiin

Brugge - jokaisen pörssimeklarin retriittikohde?

Pörssitaulu_ThinkstockPhotos-501199714

Bruggelaisessa osoitteessa 35 Vlamingstraat seisoo ylväänä talo, jossa asui aikoinaan Van der Beurzen perhe. Van der Beurzet toimivat muun muassa kiinteistönvälittäjinä Bruggeen muuttaneille liikemiehille. Hyvän maineen vuoksi kauppiaat alkoivat pyytää heitä myös edustamaan itseään liikeneuvotteluissa. Vähitellen Van der Beurzen talo tuli tunnetuksi siitä, että sinne oli usein kokoontunut joukko kauppiaita maailman eri kolkilta keskustelemaan. "Tavataan Van der Beurzella" lyheni pian pelkäksi "Beurzeksi". Sana "pörssi" oli syntynyt.

Toisen tarinan mukaan nimitys "pörssi" on saanut alkunsa latinankielisestä sanasta "bursa", joka tarkoitti pussimaista laukkua. Kauppiaiden tapaamispaikka oli 1200-luvun Bruggessa oli merkitty kyltillä, jossa komeili laukun kuva.

Niin tai näin, Brugge liittyy olennaisesti pörssin syntytarinaan. Kenties tässä kaupungissa käyminen tuo hyvää onnea talousasioissa kenelle tahansa?

Joutsenet asuvat täällä, todennäköisesti ikuisesti.

Bruggen symbolieläimiä ovat joutsenet, joita näkee uiskentelemassa kanaaleissa ja lammissa. Niiden pitkään kaulaan liittyy keskiaikainen legenda, joka on kaukana joutsenten lempeydestä. 

Tarina nimittäin kertoo, että vuonna 1488 Bruggesin asukkaat teloittivat kaupungin hallintovirkamiehen nimeltä Pieter Lanchals. Miehen nimi tarkoittaa pitkää kaulaa. Lanchals sattui olemaan myös Habsburgien sukuun kuuluneen Maximilian I:n "oikea käsi". Teosta suivaantuneena Maximilian I pakotti bruggelaiset pitämään joutsenia kaupunkinsa vesistössä ikuisesti. Muistuttakoon niiden pitkä kaula kaupunkilaisia ja heidän jälkeläisiään Lanchalsista ja hänelle tehdystä hirmuteosta.

Suosittelemme, että keskityt kuitenkin kaikessa rauhassa ihailemaan joutsenten ja Bruggen kauneutta sen sijaan, että pohtisit noihin uljaisiin lintuihin liittyvän vanhan legendan todenperäisyyttä.

Mmmm, simpukoita ja ranskalaisia... ja tietenkin suklaata.

Bruggessa et voi välttyä törmäämästä Belgian kansallisruokaan simpukoihin ja rapeisiin ranskalaisiin (jotka siis nimestään huolimatta eivät ole lähtöisin Ranskasta vaan Belgiasta). Jos intoudut aiheesta kovastikin, voit käydä piristämässä päivääsi maailman tiettävästi ainoassa ranskanperunamuseossa. Siellä palaat perunan syntysijoille Peruun - ja yli 10 000 vuoden takaiseen aikaan.

Simpukat ja ranskalaiset on tapana nauttia oluen kanssa. Makuja on runsaasti, ja kaupungista löytyy myös oma olutpanimonsa nimeltä De Halve Maan eli Puolikuu. Jälkiruoaksi kannattaa maistaa vohveleita tai suklaata, jotka ovat toinen toistaan maukkaampia. Tunnetuimpia suklaamerkkejä ovat Godiva, Neuhaus ja hienostunut Marcolini.

Kaikki haluamasi suklaakonvehdit eivät todennäköisesti mahdu vatsaasi, mistä johtuen matkalaukkuun kannattaa varata riittävästi tilaa paikallisten suklaapuotien antimille. Belgialainen suklaatarjonta kun on monen matkalaisen iloksi lähes loputon.


Seuraavat ohjelmalliset kaupunkimatkat Bruggeen

LÄHTÖ PALUU MATKA HINTA ALKAEN    
9.5. To 12.5. Su Brugge ohjelmallinen to-su, Finnair 1 339,00 € VARAA
12.9. To 15.9. Su Brugge ohjelmallinen to-su, Finnair 1 299,00 € VARAA